Kuusinkijoen ennallistamishankkeen vaikutus kalastukseen, matkailuun ja alueen imagoon
TIIVISTELMÄ
Tässä raportissa arvioidaan Koillismaalla Kuusamossa sijaitsevan Kuusinkijoen ennallistamissuunnitelman vaikutuksia joen virkistyskäyttöön, kalastukseen, matkailuun ja alueen (matkailu)imagoon. Ennallistamishankkeessa on tarkoitus ostaa Koskienergian Oy:n Myllykosken voimalaitos (museoksi) ja siirtää vedenjuoksutus Piilijoen kautta pääuomaan, ja mahdollistaa taimenkannan palautuminen Kuusinkijoen yläosille ja Myllykosken yläpuolelle.
Kuusinkijoen ennallistamiseen on paineita monelta suunnalta: pinnalla ovat luonnonmonimuotoisuuden ja vaelluskalakantojen suojelu, vesienhoidon tavoitteet sekä virkistyskäytön ja matkailuelinkeinon tarpeet. Hankkeella on vahva paikallinen tuki ja sosiaalinen hyväksyttävyys. Suunniteltu ennallistaminen palauttaisi lähes luonnonmukaisen virtaaman Kuusinkijokeen, mikä parantaisi sekä taimenen mädin ja pienpoikasten selviytymistä että kalastuksen ja muun virkistäytymisen olosuhteita, kun nollavirtaamatilanteet poistuisivat. Vaellusyhteyden palauttamisella Myllykosken yläpuolelle ja Piilijokeen sekä koskikunnostuksilla voidaan lisätä taimenelle sopivia kutu- ja poikasalueita. Jos mädin ja pienpoikasten selviytyminen paranisi viidestä 10 prosenttiin, se voisi enimmillään kaksinkertaistaa järvitaimenen saalistuoton pitkällä aikavälillä, jos kalastusjärjestelyt toteutetaan optimaalisesti.
Kuusinkijoen järvitaimen on yksi harvoista maamme järvitaimenkannoista, jonka olemassaolo pohjautuu luonnonvaraiseen lisääntymiseen. Taimenkanta on luokiteltu erittäin uhanlaiseksi ja sillä on suuri biodiversiteettiarvo. Tämä luo haasteen kalastukselle ja kalastusmatkailulle: Kuusinkijoen villitaimen on edelleen Kuusamon kalastusmatkailun vetovoimatekijä, mutta sen varaan ei voi nopeasti rakentaa mittavaa kalastusta. Taimenen kalastusta on rajoitettava useampi vuosi Kuusinkijoella ja syönnösalueella Venäjän puolelle, sillä taimenen elinkierto mädistä takaisin kudulle kestää 6-7 vuotta. Kalastajakyselyt osoittavat, että Kuusingilla kalastajat tulevat hyväksymään tiukemman kalastuksen säätelyn, jos sillä osaltaan vahvistetaan taimenkantaa. Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokien tuoma välitön kalastusmatkailutulo on ollut merkittävä (1,1–2,3 M€/v), varsinkin kun näiden alueiden viehekalastuslupavuorokaudet ovat noin viisi prosenttia Kuusamon kaikista viehelupien myyntimääristä.
Kuusinkijoen taimen on Kuusamon kalastusmatkailun ’helmi’ ja taimenkannan vahvistaminen vaikuttaa Kuusamon kalastusmatkailuun positiivisesti, vaikkakaan kalastusta ei voida lisätä. Näin ennallistamishankkeelle on merkittävä vaikutus Kuusinkijoen ja Kuusamon kalastus- ja luontomatkailuun pidemmällä aikajänteellä. Joen ennallistamisen viestinnällä ja markkinoinnilla voidaan Kuusinkijoen ja sen taimenkannan vetovoimaa sekä alueen imagoa entisestään vahvistaa; varsinkin kun villin järvitaimenen luontainen kierto saadaan toimimaan ja kalakannat vahvistuvat sekä jokivarren luonnonolot ja viihtyisyys paranevat vesitalouden luonnonmukaistuessa. Myllykosken voimalaitoksen muuttaminen museoksi (ja liittäminen kansallispuistoon) luo