Tue hanketta FI15 5194 0720 2308 74. Lue lisää

Kuva: Jouni Ronkainen/Kuusamon Perhokalastajat
Kuusinkijoen kunnostus
1. Vaihe
  • ostetaan voimalaitos, lopullinen kauppa viim. 15.1.2022
  • aloitetaan varainkeräys
2. Vaihe
  • padon rakentaminen voimalaitoksen yläpuolelle
  • Piilijokeen kasvaneen puuston poistaminen ja jokipohjan kunnostus
  • pienpadon purkaminen, joka estää nyt veden pääsyn Piilijokeen
3. Vaihe
  • saatetaan vesivoimala siihen liittyvine rakennelmineen ja koneistoineen asianmukaiseen kuntoon
  • voimalaitoksen tuleva käyttö?
  • lopun omaisuuden luovuttaminen esim. Kuusamon kaupungille
4. Vaihe
  • pyyhitään hiki otsalta!

Kuusinkijoen ennallis­tamis­hanke Kuusamossa

Kuusamon Kuusinkijoella on valmisteilla Kuusinkijoki Kuntoon ry:n alulle laittama hanke vapauttaa taimenen nousu Kuusinkijoella kaikista esteistä yläpuolisille kutualueille. Yhdistyksen tavoitteena on ostaa Koskienergian omistama voimalaitos, tehdä siitä museo ja siirtää vedenjuoksutus voimalaitoksen ohi Piilijoen kautta pääuomalle. Tämä mahdollistaa taimenkannan palautumisen Kuusinkijoen yläosille. Hanke palauttaisi lähes luonnonmukaisen veden virtaaman Kuusinkijokeen.

Kuusamoa halkovassa Oulankajoen vesistössä (jonka sivujoki Kuusinkijoki on) elää kolme luonnonvaraista järvitaimenkantaa, joilla on merkittävä monimuotoisuusarvo. Kuusinkijoen taimen on ollut erityisen tunnettu ja haluttu kalastajien keskuudessa. Kuusinkijoen taimenkanta on luokiteltu erittäin uhanlaiseksi; viimeisen 30 vuoden aikana järvitaimenkannan tila on heikentynyt.

Suunniteltu ennallistaminen palauttaisi lähes luonnonmukaisen virtaaman Kuusinkijokeen, mikä parantaisi sekä taimenen mädin ja pienpoikasten selviytymistä että kalastuksen ja muun joen virkistyskäytön olosuhteita, kun joen nollavirtaamatilanteet poistuisivat. Kalojen vaellusyhteyden palauttamisella Myllykosken yläpuolelle ja Piilijokeen sekä koskikunnostuksilla voidaan lisätä taimenelle sopivia kutu- ja poikasalueita.

Kuusinkijoen järvitaimen on yksi harvoista maamme järvitaimenkannoista, jonka olemassaolo pohjautuu luonnonvaraiseen lisääntymiseen. Jos mädin ja pienpoikasten selviytyminen paranisi viidestä prosentista 10 prosenttiin voisi se enimmillään kaksinkertaistaa järvitaimenen saalistuoton pitkällä aikavälillä.

Taimenkanta on luokiteltu erittäin uhanlaiseksi ja sillä on suuri biodiversiteettiarvo. Voimalaitoksen käyttökatkot ja nollavirtaamatilanteet ovat kriittisiä erityisesti talviajalla aiheuttaen lohikalojen poikaskuolleisuutta. Tämä kaikki vaikuttaa myös vesisammalien ja pohjaeläinten ympäristöihin ja tätä kautta kalakantoihin.

Kuusinkijoen ennallistamiseen on paineita monelta suunnalta: pinnalla ovat luonnon monimuotoisuuden ja vaelluskalakantojen suojelu, vesienhoidon tavoitteet sekä virkistyskäytön ja matkailuelinkeinon tarpeet. Hankkeella on vahva paikallinen tuki ja sosiaalinen hyväksyttävyys. 

Kuusinkijoen villitaimen on edelleen Kuusamon kalastusmatkailun vetovoimatekijä. Kalastajakyselyt osoittavat, että Kuusingilla kalastajat tulevat hyväksymään tiukemman kalastuksen säätelyn, jos sillä osaltaan vahvistetaan taimenkantaa. Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokien tuoma välitön kalastusmatkailutulo on ollut merkittävä (1,1–2,3 M€/v).

Myllykosken voimalaitoksen muuttaminen museoksi ja liittäminen Oulangan kansallispuistoon luo uuden kiinnostavan käyntikohteen, onhan vesivoimalaa kutsuttu ’Kuusamon koskisodan ensimmäiseksi ja viimeiseksi linnakkeeksi’.

Kuusinkijoen kunnostuksella on vahva sosiaalinen hyväksyttävyys kalastajien, maanomistajien ja paikallisten päättäjien keskuudessa. Hanke on hyvin linjassa Sanna Marinin hallituksen asettamiin tavoitteisiin, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen, parantamaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palauttamaan vaelluskalojen luontainen lisääntyminen Suomen virtavesissä. On oletettavaa, että kunnostushanke tulee saamaan valtakunnallista mediahuomiota.

Vesivoimataloudellisesti pieniä patoja on purettu 2010-luvun alusta lähtien. Suomessa on vireillä, toteutunut tai toteutumassa useampia voimalaitos- tai padonpurkuhankkeita (esim. Hiitolanjoki, Nurmeksen Saramojoki, Inarin Kirakkakoski), jotka tähtäävät eritoten uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen on myös Suomen kalatiestrategian tärkein tavoite ja tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden suojelua, jota Sanna Marinin hallitus haluaa edistää. 

Lapin ja PohjoisPohjanmaan ELY-keskukset ovat yhdessä Kuusamon kaupungin kanssa jättäneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon vesilain 19:7.2 §:n mukaisen hakemuksen Myllykosken voimalaitoksen säännöstelyä ja juoksutusta koskevan lupamääräyksen tarkistamiseksi. 

Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmassa valtio on varautunut muun muassa tukemaan heikosti kannattavien pienvesivoimalaitosten lunastuskauppoja ja jokiuoman ennallistamistoimenpiteitä. Tällaisissa hankkeissa kalakannoille haitallisen voimalaitoksen toiminnan lakkauttamisen tukeminen on mahdollista.

Matti Aikio
Puheenjohtaja

Markku Tornberg
Sihteeri

Toimintaa tukevat

Kuusinkijoki kuntoon -hanke

info@kuusinkijoki.fi
0400 354 540
Matti Aikio, puheenjohtaja
Markku Tornberg, sihteeri