KUUSINKIJOKI KUNTOON -HANKE PYRKII ENNALLISTAMAAN KUUSINKIJOEN TAKAISIN LUONNONTILAAN. TAVOITE ON SORMIEN ULOTTUVILLA.
”Oikean tahtotilan avulla tämä onnistuu tosi helposti. Jos 10 000 ihmistä lahjoittaa 20 euroa, päästään ensisijaiseen tavoitteeseen, eli kaupan esisopimuksen tekoon”, toteaa Matti Aikio, Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja. Pääasiallinen tavoite on Kuusinkijoki kuntoon ry:llä ostaa Myllykosken vesivoimalaitos kokonaisuudessaan. Lunastamisen jälkeen voimalaitoksen toiminta lakkautetaan. Vedet ohjataan joko Piilijoen tai vanhan uoman kautta alas Kuusinkijokeen, jolloin alueelle palautuu luonnonmukainen veden virtaama. Kaiken taustalla on tarve parantaa uhanalaisen Oulangan taimenen elinoloja alueen vesistöissä. Voimalan poiston myötä taimen pääsisi nousemaan vesistöjä pitkin jopa 60 kilometrin matkalla, eli kutu- ja poikasalue laajenisi merkittävästi. Oulangan taimenen koko olemassaolo perustuu luonnonvaraiseen lisääntymiseen – ja nykyisissä olosuhteissa se on vakavasti uhattuna. Onnistuminen esisopimuksen teossa on tällä hetkellä vajaan 200 000 euron päässä. ”Hankkeella on positiivisia vaikutuksia paitsi paikallisluontoon, myös matkailuun”, kiittelee Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen. ”Kuusinkijoki on iso vetonaula meille.” ”Nyt on mahdollisuus näyttää, mihin pystytään”, Aikio nyökkäilee.
HANKKEESTA HYÖTYVÄT SEKÄ LUONTO ETTÄ TALOUS
Kuusinkijoki kuntoon -hanke on saanut maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen noin puoleen tarvitsemistaan varoista. Koko potti käytetään voimalaitoksen ostamiseen. Nyt on kiire saada kasaan toinen puolisko rahoituksesta: sitä on saatu asian painoarvon ymmärtäviltä yksityishenkilöiltä ja yrittäjiltä. ”Haluaisin vedota lämmöllä kaikkiin kalastuksen ja luonnon ystäviin”, sanoo Aikio ja haluaa vielä selventää, ”Rahoitus käytetään 100-prosenttisesti voimalaitoksen lunastamiseen. Teemme hankkeessa talkootyötä luonnon monimuotoisuuden puolesta, eli palkkatyöläisiä ei ole ollenkaan.” ”Paikallisten osalta on iso asia, että aikanaan päästäisiin taimeniakin pyytämään joesta”, lisää Manninen. ”Kalastusmatkailu on meillä kasvussa, ja luontomatkailuun liittyen seudulla on paljon yrittäjyyttä.” Hiljattain onkin tehty tutkimusta Kuusamon kesämatkailun kasvusta: tällä hetkellä kesämatkailu tuo alueelle noin miljoonan vuodessa, ja 6–7 vuoden päästä olisi mahdollisuus päästä jopa 2–4 miljoonaan.
”Kaupungin päättäjien keskuudessa on vuosia puhuttu järvi- ja jokiluonnon kalakantojen edistämisestä. Matkailun lisäksi vaikutukset ulottuvat kalajalostamo- ja ravintola-aloille saakka, sillä paikalliset ravintolat käyttävät villikalaa annoksissaan ja Kuusamon kala on kansallisestikin tunnettu jalostusyritys”, Manninen toteaa. Hankkeen avulla päästään siis lähemmäs luonnonmukaisia olosuhteita, joissa järvitaimen selviytyy ja voi kukoistaa. Aikion mukaan voimalaitoksen hankinnan jälkeen vesistöihin aletaan istuttaa poikasia monen vuoden aikavälillä. ”Jokisuistoissa ruvetaan myös pyytämään vähempiarvoista kalakantaa pienemmäksi. Näin mahdollistetaan sellaisten petokalojen vähentäminen, jotka ovat lisääntyneet jokaisella vesialueella.”